keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Ruokapöydän ääressä

Lupailin edellisessä postauksessa kuvia ruokailuhetkistä ja tässä niitä nyt tulee.


Likka on innostunut ruoanvalmistuksesta ja auttelee keittiössä aika usein. Tässä yhteistyössä syntynyttä hedelmäsalaattia iltapalaksi lastenpöydän ääressä. Koska hedelmät ovat tuoreita, ei lusikkaa tarvittu.



 Pyydystetään puuro lusikkaan ja sitten äkkiä suuhun! Joskus lusikka unohtuu matkalle, mutta onneksi suojaukset ovat kunnossa ja sotku ei haittaa. Pentikin lastenlautaset ovat olleet aivan kullan arvoisia. Kalliitahan ne ovatkin, ellei sitten satu mökkimatkalla olemaan tehtaanmyymälä, josta 2.laatuisia kuvioimattomia lautasia irtosi alle kympin kappalehintaan. *vink vink*



Pieni lasi pysyy pienissä käsissä ja tasainen tukeva pohja helpottaa lasin pystyssä pysymistä ja alas laskemista. Alkuun annoimme pohjalle vain sentin verran juomaa, jotta kallistaminen havainnoillistuu käytännössä ja sotkua ei tule niin paljoa, jos ja kun ne juomat sieltä vähän saattavat kaatua. Harjoittelu ei kuitenkaan kestä kovin kauaa ja kun kädet ovat tottuneet hommaan, niin juominen sujuu jo ihan kuin isolta ihmiseltä konsanaan.


Saisko vähän lisää kaurajuomaa?


Tässä vähän haarukkaharjoittelua. Meillä on käytössä sekä näitä kuvissa näkyviä muovisia aterimia, että metallisia aterimia. Myös metallinen haarukka pysyy jo hyvin kädessä ja sillä syöminen sujuu ilman haavereita tai ongelmia.



Playtray on ollut korvaamaton apu sormiruokailun kanssa, mutta sen aika taitaa alkaa olla kohta ohi meillä. Pöydän ääressä ruokailu onnistuu hienosti ja onhan se kiva istua ihan vieressä, eikä metrin päässä. :)

Edit:
Tuli mieleeni, että tässähän on myös paljon sellaista arkipäiväistä kotimontessoria, vaikka paljon toki voisi vielä sitä osastoa lisätäkin. Aterimet ja astiat ovat lapselle sopivan kokoiset. Lapsilla on mahdollisuus aterioida myös pienen pöydän ääressä (tosin se on enemmän "isoille pienille" lapsille, kuin Topsin kokoisille). Ruoan valmistukseen ja leivontaan saa osallistua ja välipaloja valmistaa ihan itse. Monet lapset pitävät leipomisesta ihan itsenäisenäkin puuhana, mutta Likka jättää käsien likaamisen ja äänekkäiden koneiden käyttämisen mielummin minulle. Hienoja kattamiseen tarkoitettuja alustoja (aterinääriviivoineen) meillä ei ole käytössämme, eikä myöskään ihan pientä kannua juomien kaatamiseen. Kannun kyllä ostan heti kun sellaisen minikokoisen jostain bongaan. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää, kiitos siis kun kirjoitat!