En varmasti ole ainoa vanhempi, joka joulun tullessa miettii Joulupukkia. Viime vuonna Likka oli vasta hieman yli kaksivuotias, joten lahjat ilmestyivät vaivihkaa kuusen alle (tontut toivat), kun olimme syömässä. Jos olisimme tulevan joulun kotona, niin luultavasti tehtäisiin sama juttu tänäkin vuonna. Nyt tilanne kuitenkin on vähän toinen ja olemme menossa vahvat pukkiperinteet omaavaan sukulaistalouteen aattovieraiksi ja tämä pukkijuttu pitäisi nyt varmaan käsitellä jotenkin.
Likka uskoo pukkiin (kai), mutta samalla tietää, että kaikki pukit eivät ole oikeita pukkeja, vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka esiintyvät pukkina ja tonttuina. Olemme myös jutelleet siitä, että jouluna saa halutessaan antaa lahjoja itsekin omille ystäville ja rakkaille. Leikimme tonttua ja leivoimme viime viikolla ison kasan pipareja ja veimme niitä pikkulahjoiksi tärkeimmille kavereille. Kerroin myös, että minäkin olen ostanut lahjoja meidän perheen jäsenille ja ne annetaan myös sitten aattona. Samoin tarkkakorvaisena tämä hoksasi erään keskustelun kuultuaan, mitä eräät toiset sukulaistytöt saavat vanhemmiltaan lahjaksi ja kysyi myöhemmin, että "leikkivätkö x ja x myös tonttuja kun ostavat lahjoja". Jep..
Miten olette hoitaneet omat tarinointinne? Entäs sitten kun juttu alkaa natisemaan liitoksistaan ja vuotamaan?
