maanantai 2. kesäkuuta 2014

Huhuu, kuka puhuu

Meillä on kotona enää harvoin hiljaista ja vaikka kuinka pidän hiljaisuudesta, on ihanaa kun lapsi osaa kommunikoida tarpeistansa. Toisaalta ei täällä ennenkään ole hiljaista ollut, kun tarpeet on kommunikoitu itkulla ja kitinällä, jos ei muuten ole mennyt perille ja kun ei tuo esikoinenkaan ole koskaan ollut kovin hiljaista tyyppiä. Puhetta tosiaan tulee ja paljon.

Lempi juttuja tällä hetkellä ovat Maina (eli Maisa hiiri), muukakiija (muumikirja), ihhahhappa (ihhahhaa heppa eli hevonen), kiikaa (kiikku tai keinu) ja yppää (hyppääminen). Asioita pitäisi myös koko ajan aaittaa eli olla laittamassa. Tosin tämä laittaa niitä jo ihan itsekin, kuten kengät jalkaansa tai hatun päähänsä. Sitten hän kiipeää itse avuliaasti rattaisiin odottamaan lähtöä tai eteisen tuolin kautta avaamaan väliovea..

Topsi on erittäin omatoiminen tyyppi, joka luultavasti muuttaa kotoa omilleen viimeistään seitsemänvuotiaana. Itse yritän pysyä perässä ja olla tärvelemättä sitä intoa ja vimmaa mikä pitää tuon pienen ihmisen liikkeessä.



Meidän arkikuvia pystyy seurailemaan myös Instagramissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää, kiitos siis kun kirjoitat!