sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen kaksin

Pääsiäisestä mökillä on ehtinyt kasvaa pienimuotoinen perinne perheessämme, mutta tällä kertaa päätimme tehdä hommat osittain toisin. Joten perjantai aamuna saattelimme vain Lillin ja isin matkaan. He suuntasivat pääsiäiseksi junalla kohti Oulun seutua ja me jäimme Topsin kanssa kotiin. Mukaan lähti myös kamera ja vaikka kännykällä on ihan kiva räpsiä arkihaastekuvia Facebookiin, niin tänne en aio niitä kuitenkaan tuupata. Kuvapostausta siis ensi kerralla.

Meidän lomanen on sujunut aika normisettiä noudatellen, mitä nyt minä olen flunssaisena ja Topsi tietenkin elämänsä voimissa. Perjantaina meillä kävi kyläilijöitä ja söimme vähän tavanomaista pidemmän kaavan mukaan.

Lauantaina kävimme katsastamassa Korkeasaaren Pääsiäismenot. Munajahtiin ja eläinten poikasia katsomaan oli lähtenyt yllättäen pari muutakin lapsiperhettä. Bussiin mahtui vähän vähemmän sujuvasti kuudet vaunut, joista onneksi kahdet taiteltuina. Meinasi vähän alkaa ärsyttämään, että ihan isojakin (3-4v) lapsia kuljetettiin bussissa matkarattaissa viemässä tilaa oikeasti vaunuja/rattaita tarvitsevilta. Etenkin kun nämä lapset pinkasivat pystyyn rattaistaan sillä sekunnilla kun bussi saapui Korkeasaaren pysäkille ja kun hyvin on tiedossa varmasti sekin fakta, että siellä niitä vaunuja on myös vuokrattavana. Noh, oma moka kun oltiin rattailla liikkeellä, eikä reppuillen. Siihenkin tosin oli hyvä syy, kun kuukausi takaperin aloittamani lenkkeily tyssäsi hanhenjalkaan. Kipu kummankin polven sisäsyrjässä yltyy kun kyydissä on ylimääräistä taakkaa, mutta vaunuja pystyy työntämään jo ihan kivuttomasti. Takaisin matka sujuikin paljon leppoisammin kun ei ollut kiirus mihinkään ja kävely aurinkoisessa ilmassa sopi meille enemmän kuin hyvin. Kotimatka pitenikin kävelystä vain 10 minuuttia ja fiilis oli huomattavasti parempi, kuin oletettavasti rättiväsyneitä lapsia täyteen lastatussa bussissa.

Tänään ohjelmassa on ollut hieman pienimuotoisempaa puuhailua, ulkovaraston järjestelyä ja Topsin ensimmäinen pyöräilyreissu lastenistuimessa. Pyöräiltiin muutaman kilometrin lenkki ja tultiin sitten takasin kotiin Kalasataman ainoan vauvakeinun kautta. Topsi viihtyi kyydissä hyvin ja takaistuimelta kuului innostunutta selostusta läpi matkan. Aihe vaan jäi tällä kertaa mysteeriksi. Polvetkin kestivät pyöräilyä hyvin, joten lenkit saattavat vaihtua hetkeksi pyöräilyyn.

Huomiselle en ole keksinyt vielä mitään sen kummempaa puuhaa, mutta jos flunssa antaa myöten, niin taidamme fillaroida johonkin vähän pidemmälle kunnon puistoon ja ottaa eväät mukaan. Illalla perhe jälleen täydentyy ja pääsen varmasti kuulemaan monta jännää tarinaa junamatkailusta ja muusta.

Oikeastaan aika mukavaa tällainen yhden lapsen kanssa kahdestaan lomailu ja hetkeksi jakautuminen. Muistan hyvin sen kun jäin joskus ennen Topsia useammaksi päiväksi yksin Lillin kanssa ja sen miten se tuntui jotenkin suorastaan epäreilulta. Siis ihan kamalan rankkaa olla yksin lapsen kanssa monta päivää.. Jotenkin on tuo perspektiivi tässä tainnut muuttua ja ehkä vähän ne vanhemmuuden valmiudetkin, kun ei tunnu enää yhtään rankalta olla yksin lapsen kanssa useampaa päivää. Suorastaan lomafiilis minullakin, kun vain yhden hommat hoidettavana! Mitä nyt vähän kaipaan lisää unta aamun tunteihin, sillä Topsi päätti tänäänkin aloittaa aamunsa hyvissä ajoin klo 6.29.

Vähän siis väsyttää vaikka onkin ollut oikein ihana pitkä viikonloppu. Ehkäpä yritän tänään päästä itsekin ajoissa nukkumaan ja toivoa, että flunssan selkä alkaa huomiseksi jo vähän taittumaan. Ja vielä ihan pakko hehkuttaa, että olipa ihana ilma tänään!!! Lisää tällaista kiitos!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Kaikki on vinksin vonksin

Tiedättekö sen päivän kun hommat ei vaan lähde sujumaan oikein mitenkään päin. Aamusta alkaen olo on jotenkin kökkö ja hommat saa hoidettua parhaimmillaankin vain puolivillaisesti. Syytän viime yötä, joka alkoi mennä pieleen jo siinä vaiheessa kun valitsin jäädä peiton alle sohvalle katsomaan mitälie-eimitään telkkarista, vaikka väsytti. Nukkumaan mennessä kuulin pienten askelten hipsuttelua ja Lilli likkahan se sieltä tulla tupsutteli. "En tahdo mennä nukkumaan omaan sänkyyn, tahdon tulla sinun ja isin viekkuun". Myönnyin sillä ehdolla, että sängyssä nukutaan, mutta eihän siitä tullut taas hevon halvattua. Jossain vaiheessa päätin itse siirtyä lastenhuoneen alasänkyyn jatkamaan rikkonaisia uniani. Siellä sainkin yllättävän hyvin nukuttua, kunnes sitten Topsi päätti aloittaa arvioni mukaan seitsemän aikoihin aamukiekumisensa: "äääitii, ääiti, äääitii", kunnes nostin viereeni. Sain levättyä... levon sijaan seuraavan tunnin ajan seurasi epämääräistä mongerrusta ja mönkimistä milloin mitenkin päin minun päälleni makaamaan ja taas minuutin kuluttua vaihtamaan asentoa johonkin vielä oudompaan ja (jos mahdollista) epämukavampaan (minulle tietenkin) asentoon.

Lilli ei tainnut nukkua yhtään sen paremmin, sillä tänään vähän yllättävätkin asiat ovat saaneet tytön heittäytymään mattoon ulvomaan. Päivällä oli kivaa, kun saatiin leikkikaveri kyläilemään ja vähän aikuista juttuseuraa, mutta kun paikalla oli taas vain oma porukka, alkoi tunteet kuohumaan vähän siitä sun tästä..

- Ensin oli ikävä Ukkia. Soitettiin Ukille. Likka kysyi Ukilta oltaisko voitu Skypettää illalla, mutta Ukki tuotti pettymyksen ja paljasti, ettei hänellä ole Skypeä (saatika sitten tietokonetta tai tablettia). Likka tietää että Skypen saa puhelimeenkin, mutta uusi pettymys seurasi, kun kerroin, että puhelimen Skypestä ei tulekaan kuvaa, eikä Ukilla ole sitäkään. (Eikä Ukin old school puhelin taida edes tukea mitään tämän tyyppisiä aplikaatioita). Itkun paikka.

- Sormeen tuli paperihaava ja asiaa paikkaamaan tilattu Hello Kitty -laastari oli väärän värinen. Paketin päällys oli lupaavan pinkki, mutta pienemmät laastarit (jotka nekin on sormeen liian isoja) olivat vaalean keltaisia. Itkun paikka taas.

- Isiä tuli ikävä. Ja Mummoa, Mumia, sekä Grandadiä. Itkun paikka jälleen. Tieto siitä, että huomenna pääsee Skypettämään Mummon kanssa ei saanut aikaan riemun kiljahduksia, vaan "eikä! EIKÄ! NYYYT!" - tyyppisen kohtauksen. Kiva.

- Kesääkin tuli ikävä ja erästä Jyväskyläläistä kylpylähotellia apina-altaineen. Itkun paikka. Myös tieto siitä, että tulevana kesänä ei tule kesäautoa, otettiin vastaan nyyhkytyksen ja epätoivoisen ulinan kera. "Eikö sinne muka pääse ratikalla?" *nyyhk*

- Yskäkin harmitti vähän, mutta eniten harmitti se kun minä mokoma kehtasin väittää, että se ei ole allerginen yskä. Ei itkettänyt, mutta sapetti niin että piti käydä matossa vähän huutamassa kuitenkin.

- Ruokaravintolassamme (jota myös keittiöksi kutsutaan) oli tänään tarjolla uunikalaa. Likan annoksessa sitä oli liian vähän. Taas sapetti ihan vietävästi..

- Keittiömestari (eli allekirjoittanut itse) kieltäytyi tarjoilemasta ruokajuomaksi mehukeittoa. Väittelyn jälkeen kaurajuoma kelpasi, kun vaihtoehtona oli vesi.

- Myöhemmin iltapalalla mehukeitto oli osana menua, mutta pilli - se oli väärän värinen. Toimitetun vihreän pillin olisi pitänyt olla keltainen. Pilli ylipäätään piti saada, koska Topsikin sai. Topsi taas sai pillin, koska pienet taaperolasit olivat astianpesukoneessa ja isosta mukista juominen (ja mustikkakeitto) asettaa haasteita pienien käsien ja silmien yhteistyölle, jonka tämän kaltaisissa tapauksissa mielelläni ohitan antamalla pillin. (Vedellä voi harjoitella, en suosittele mustikkakeittoa.) Anyway, itku tuli tästäkin.

Onneksi kaapissa oli tummaa suklaata, jota me kaikki saatiin syödä ja syötiinkin. Lapset palasen pekkaan ja minä kolme. Tasajako eiks ni?

P.s. Tunteeko joku hyvää ajatuksenluvunopettajaa? Pari kertaustuntia pitäisi varmaan ottaa, jotta elämä päättäväisen kolmevuotiaan kanssa olisi joskus helpompaa..

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pääsiäismarkkinoita ja potkupyöräilyä

Saimme perheeseen lisävahvistuksen Oulusta, kun miehen äiti eli lasten mummo tuli viettämään Likan päiväkodin isovanhempien päivää ja jäi meille viikonloppuvieraaksi. Likka laski päiviä mummon tuloon koko viime viikon ja torstai-iltana kävimme viimein hakemassa mummon lentokentältä. Lauantaina päätimme piipahtaa hakemassa vähän herkkuja Teurastamolta, jossa oli maalaistentoripäivä. Maalaistoripäivinä Teurastamolle tulee mm. pientuottajia myymään kuka mitäkin herkkuja ja tietenkin auki on yleensä tällöin myös Teurastamon omat putiikit. Meiltä on matkaa tuonne tuol puolen Itäväylää n. 1 km, joten Likan matkantekoa vauhdittamaan otettiin mukaan viime vuonna Ipanaiselta ostettu Tup Tup. Sen verran lujaa tuo pyörällään jo potkuttelee, että siinä on jo aika perässä pysyminen itsellä. Onneksi sentään tajuaa kuunnella pysähtymiskehotuksia ja useimmiten pysähtelee välillä odottamaan meitä hitaampia kulkijoita (ja keräämään kiviä, keppejä ja mitäliemilloinkin pyörän etupussukkaan).

Likka "rannalla", kuten hän itse asian ilmaisi.

Tup Tup ja Tux, sekä pari rakkauden sydäntä.

Jädelinon herkut <3

Tankkauksen jälkeen sopii potkia lisää vauhtia.

Alamäessa jalat ilmaan ja antaa mennä!
Likka laskettelee isotkin mäet alas jalat ilmassa ja jarruttaa sitten mäen alapuolella. Jättimäet mennään hieman jaloilla jarrutellen jolloin ei tule liikaa vauhtia. Huomasimme jo aika alussa että satula kannattaa pitää riittävän alhaalla, jolloin tasapainon etsiminen tosiaan lähtee siitä kun istuu pyörän päälle ja jalat ulottuu kunnolla maahan vähän koukussa. Silloin potkiessa koko jalkapohja hakee vauhdin ja pitää balanssin, eikä vain varpaat. Ihan paras vekotin.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Saa leikkiä


Kuten sanottua, meillä kaikenlaiset roolileikit ovat olleet viimeaikoina hyvin suosittuja. Lisäksi tytöt kehittelevät omia temppuratojaan, joita sitten aikuisvoimin tarvittaessa hieman kehitetään, niin että pahemmilta vahingoilta säästytään. Meidän sohvalla saa pomppia ja jos haluaa, niin voi pukea päälleen vaikka peikkojumppa-asun eli muovipussin ja laskea sohvaliukumäkeä.

Ihan ite jänöksi

Kolme hattua päässä, aika antaa aplodit!

Peikkojumppa-asuinen sohvatiikeri

Uimaan lähdössä vai sadesäällä lentoon? Vai häh..?

Siitä vaan yli ja kuperkeikka perään!

Murut <3


Pitäisi varmaan ottaa kamera joskus uloskin mukaan.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Kura tuli taloon

Nyt sitä sänkyasiaa vihdoinkin. Viikonloppuna piti jo purkaa kuvat sängyn remppailusta ja säätämisestä, mutta jäi sitten ottamatta päivänvalon aikaan kuvat siitä valmiista ja kootusta sängystä. Lisäksi huonetta laittaessa onnistuin jotenkin täräyttämään toisen jalkani niin, että sunnuntaita vietettiinkin Buranan ja Mobilatin voimilla, jalka kohti kattoa kohotettuna. Takareiteen ilmestyi nyrkin kokoinen mustelma, vaikka en tietääkseni edes kopauttanut sitä mihinkään. Noh, sänky saatiin kuitenkin paikoilleen ja huonetta laitettua muutenkin vähän uuteen uskoon. Sängyn laitaan on tulossa vielä pikku tuunailuja ja piristystä, kunhan pääsen kaupoille ja ehdin virittelemään. Tekstiilit lähtevät myös vaihtoon. Tässä kuitenkin kuvat itse sängyn tuunauksesta alusta loppuun.


Tästä se lähti, ensin hiottiin ja sitten maalia pintaan.

Toisia osia piti hioa vähän enemmän.


B'bye blue.

Tämä maalattiin palana ja myöhemmin purettiin ja paikkamaalattiin, kätevää..

Isämies kokoaa Sophien ja Samsungin kanssa.

Topsi tuli konsultoimaan.

Likan apua tarvittiin myös.

Ja siinä se nyt on.
Valmis sänky odottaa tosiaan vielä lisätuunausta paneleiden osalta ja alasängyn alle yritän löytää sopivan levyisen laudoituksen, kun Ikeasta tarttui mukaan sellainen kokoa liian kapoinen. Tyynynpäälliset ja päiväpeitto ovat väliaikaiset, kunnes saan uudet hommattua. Huhtikuun lopussa on tarkoitus pitää Zipit- kotikutsut ja tilailla sekä ylös, että alas kunnolliset vuodepeitteet. Niihin muuten kannattaa tutustua, jos konsepti ei ole vielä tuttu. Pari lisävierastakin mahtuisi vielä kutsuille *vink vink*, jos kiinnostaa niin viestiä tulemaan allekirjoittaneelle.

Likka on sopeutunut yläpetiinsä hienosti ja viihtyy siellä erinomaisesti. Alapeti on toistaiseksi ollut vielä vain leikkikäytössä, mutta Topsin olisi tarkoitus päästä muuttamaan ulos pinnasängystään vielä kevään aikana. Sitä ennen alasänkyä tosiaan pitää vielä viritellä hieman. Ainakin ostoslistalla on sellainen lötköpötkö, tai mikälie pool noodle, joka olisi tarkoitus virittää tuonne lakanoiden väliin niin, että se estää lasta kierimästä ihan suoraan lattialle tuosta patjalta. Saa nähdä mistä sellaisen löytää tähän vuodenaikaan vai pitääkö hakea uimahallin myymälästä erikseen. :D

Ikean Kurasta tuli mielestäni pikku tuunauksella aika helmi sänky. Mitäs mieltä te olette?